6.11.1995

Kuhmon kihlakunnanoikeuden päätös 17.12.1992

A:n Kuhmon Teollisuuskylä Oy:tä vastaan ajaman kanteen johdosta kihlakunnanoikeus lausui selvitetyksi, että A oli 1.4.1989 alkaen toiminut yhtiön toimitusjohtajana ja että yhtiön hallitus oli 3.2.1992 pitämässään kokouksessa päättänyt erottaa A:n toimitusjohtajan tehtävästä välittömästi. A:n vaadittua kanteessaan yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle vahingonkorvausta sillä perusteella, ettei hänen sopimussuhteensa purkamiseen ollut ollut hyväksyttävää syytä, kihlakunnanoikeus katsoi lausumillaan perusteilla yhtiön hallituksen ja A:n välillä vallinneen sellaisen yhtiön asioiden hoitamista koskevista erimielisyyksistä johtuvan luottamuspulan, että yhtiöllä oli ollut hyväksyttävä syy A:n erottamiseen.

Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus hylkäsi A:n kanteen.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 31.5.1994

A valitti hovioikeuteen ja uudisti kihlakunnanoikeudessa esittämänsä vahingonkorvausvaatimuksen.

Hovioikeus ei muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä.

Perustelut

A:n ja Kuhmon Teollisuuskylä Oy:n välisen sopimussuhteen purkamiseen liittyvä vahingonkorvausasiaa on käsitelty kihlakunnanoikeuden istunnoissa 20.8., 23.10. ja 17.12.1992. Y ja Z ovat toimineet kihlakunnanoikeuden lautamiehinä kaikissa istunnoissa ja X ensimmäisessä istunnossa. Samaan aikaan X on ollut yhtiön varsinaisena tilintarkastaja ja myös Kuhmon kaupunginvaltuuston jäsen. Y ja Z ovat olleet kaupunginvaltuuston jäseniä Y:n ollessa lisäksi kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Kuhmon kaupunki omistaa yhtiön osake-enemmistön.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n säännösten nojalla Y:tä, X:ää ja Z:taa ei voida pitää esteellisinä toimimaan lautamiehinä asiaa käsiteltäessä.

Kysymys on näin ollen siitä, onko kihlakunnanoikeuden kokoonpano asiaa käsiteltäessä täyttänyt Euroopan neuvoston piirissä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 artiklasta ilmenevät, oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan puolueettomuusvaatimuksella tarkoitetaan toisaalta sitä, että tuomarilla ei saa tosiasiallisesti olla ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen asianosaisen etua (subjektiivinen puolueettomuus), ja toisaalta sitä, että kaikki oikeutetut epäilyt tässä suhteessa ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Viimeksi mainitussa tapauksessa on otettava huomioon, antaako tuomarin aikaisempi toiminta tai jokin erityinen suhde asianosaiseen objektiivisesti katsoen aiheen pelätä tuomarin puolueellista suhtautumista asiaan. (Ks. esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut 1.10.1982 A 53 tapauksessa Piersack ja 25.11.1993 A 279 tapauksessa Holm.)

X:n velvollisuutena tilintarkastajana hänen tarkastaessaan yhtiön hallintoa on ollut tarkastaa myös yhtiön toimitusjohtajan toimintaa. Vaikka tilintarkastajan tehtävänä tällöin on pääsääntöisesti tutkia, onko toimitusjohtaja toiminut yhtiötä koskevan lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti, voi tilintarkastajalle tehtäväänsä suorittaessaan syntyä myös käsitys siitä, millä tavalla toimitusjohtaja on toiminut yhtiön edun kannalta ja onko toimitusjohtaja noudattanut hänelle kuuluvaa yleistä huolellisuusvelvoitetta yhtiön asioita hoitaessaan. X:n, joka tilintarkastajana on mainitulla tavalla tarkastanut myös A:n toimintaa, on täytynyt tietää, miten A on hoitanut toimitusjohtajan tehtävää yhtiössä. X:llä on siten tämän asemansa perusteella ollut ainakin osaksi ennakkokäsitys asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavista seikoista.

Kuhmon kaupungilla on ollut osakkeiden omistuksen perusteella määräysvalta Kuhmon Teollisuuskylä Oy:ssä. Yhtiön toiminnan päämääränä on ollut elinkeinotoiminnan edistäminen tarjoamalla toimitiloja ja palveluja pääasiassa teollisuusyrityksille ja niitä tukeville palvelualan yrityksille. Toimialan johdosta yhtiön merkitys kaupungin elinkeinopolitiikassa on ollut huomattava, joten myös kaupunginvaltuuston jäsenten on täytynyt asemansa perusteella seurata yhtiön asioita. Asiassa onkin kuultu todistajina kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa ja eräitä muita kaupunginvaltuuston jäseniä. Kaupunginvaltuuston tehtäviin ei ole kuulunut ottaa yhtiön palvelukseen toimitusjohtaja tai erottaa hänet tuosta tehtävästä. Asiassa ei ole näytetty, että A:n toimitusjohtajan tehtävien hoitoa tai hänen sopimussuhteensa purkamista olisi muutoinkaan käsitelty kaupunginvaltuustossa esillä olleena asiana. Usean kaupunginvaltuuston jäsenen kuulumista lautakuntaan kerrotuissa olosuhteissa on kuitenkin pidettävä seikkana, jonka johdosta voidaan oikeutetusti epäillä tuomioistuimen puolueettomuuden saattavan vaarantua.

Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että kihlakunnanoikeuden kokoonpano ei ole tässä tapauksessa täyttänyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa tuomioistuimen puolueettomuudelle asetettuja edellytyksiä.

Tämän vuoksi ja jotta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset täyttyvät, asia on palautettava uuteen käsittelyyn Kuhmon kihlakunnanoikeuden sijaan tulleeseen Kajaanin käräjäoikeuteen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan Kajaanin käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväksi ja, huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä.